Kuohahtiko tunteet taas nopeasti? Lapsen kokema kuormitus haastavien tilanteiden takana
Menikö lapselle taas hermot tai tuntuuko, että lapsi kiihtyi nollasta sataan sekunnissa? Tuliko kuohunta pyytämättä ja yllätyksenä kesken arkisten touhujen?
Siltähän se meistä aikuisista usein tuntuu. Lapsi kuitenkin viestittää monin tavoin ennen räjähtämistään, että kohta alkaa tapahtua, ellei hän saa kaipaamaansa tukea tilanteessa tai jos lapseen kohdistetut odotukset ovat liian suuret hänen toimintakykyynsä nähden.
Haastavien tilanteiden takana on lapsen kokema kuormitus
Monien ristiriitaisten, haastavien tilanteiden taustalla on lapsen kokema kuormitus. Tämä ajatus voi kuitenkin herkästi jäädä monien muiden viestien varjoon, jos keskitymme aikuisina vain pinnalle näkyvään käyttäytymiseen, joka usein lapsen ollessa kuormittunut on haastavaa ja voi johtaa vaikeisiin tilanteisiin.
Kuormituksen roolin ymmärtäminen lapsen käyttäytymisen taustalla on avain lapsen kasvun ja kehityksen tukemiselle niin kotona kuin päiväkodissakin. Kun aikuinen ymmärtää lapsen toiminnan taustalla vaikuttavat juurisyyt, eikä rankaise aistimuksensa armoilla olevaa ja kaiken runsauden keskellä kamppailevaa lasta päälle päin näkyvästä käytöksestä, lapseen pääsee syntymään tämän kipeästi kaipaava turvallinen yhteys.
Kunpa olisin ymmärtänyt jo paljon aiemmin, mistä lapseni haastava käytös johtuu, kirjoittaa Erityisvoimia.fi yhteisön lukija; kunpa olisin ymmärtänyt jo paljon aiemmin, että lapseni ei ole tahallaan hankala, että hän ei tahallaan jää jumiin eteiseen, kun pitäisi jo kiirehtiä päiväkodille, että hän ei tahallaan riisu jo kolmatta kertaa päälle puettuja housuja, ja että hän ei ilkeyttään muksi kavereita kumoon, raivostu ja kiukuttele. Kunpa olisin jo aiemmin ymmärtänyt, että lapseni pinnalle näkyvän haastavan käyttäytymisen takana voi olla tämän kokema kuormitus, josta lapsi yrittää toiminnallaan minulle viestittää, löytämättä sille sanoja.
Lapsen elämä on monin tavoin kuormittavaa ja kuormittumisessa voi olla kyse isoista tai pienistä asioista, jotka usein ovat hyvin yksilöllisiä. Neurokirjon lapsi kuormittuu muita lapsia helpommin, koska hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla yli- tai alivirittynyt. Jos lapsella on neuropsykiatrisia haasteita, hän kokee monia tavalliseen arkeen kuuluvia asioita eri tavoin kuin useimmat ikätoverinsa. Lapsi voi esimerkiksi aistia poikkeavasti, hänellä voi olla pulmia sosiaalisissa taidoissa ja tunnesäätelyssä. Tai lapsella voi olla vaikeuksia hahmottaa syiden ja seurauksien ketjua. Tämä kaikki voi johtaa ulkopuoliselle haastavalta näyttäytyvään käytökseen, vaikka oikeasti lapsi yrittää vain toiminnallaan saada tolkkua ympäröivästä maailmasta tehden sitä jollakin tavalla hallittavammaksi.
Lapsesta kuormitus voi tuntua esimerkiksi siltä, että hetkessä on liikaa asioita, hälyä, odotuksia, ääntä, käskyjä, keskeytyksiä, kirkkaita valoja tai muita ihmisiä ympärillä. Tilanne voi tuntua lapsesta kaoottiselta ja pahimmassa tapauksessa hänestä voi tuntua sitä, ettei tule ymmärretyksi. Yksinäisyys voi nostaa päätään ja lapsi voin tuntea häpeää siitä, että tuntee liikaa, liian paljon, liian suuresti. Häpeää syntyy siitäkin, jos lapsi kokee, että muut toivoisivat hänen olevan toisenlainen.
Kuormituksen säätely on avain yhteistyöhön
Ongelmia tulee, jos lapsen kokema kuormitus on liian suurta hänen selviytymiskykyynsä ja ympäristön tarjoamaan apuun nähden. Tällöin lapsi kokee stressireaktioita, jotka toistuvat tiheästi ja kestävät pitkään. Vaarana on, että sekä keho että mieli uupuvat ja lapsi oppii välttämiskäyttäytymistä, mutta ei uusia asioista.
Kuormittuneena lapsen kyky kuunnella, keskittyä, tehdä yhteistyöstä aikuisen kanssa tai ohjata itseään, heikentyy. Kuormittuneena lapsi ei myöskään kykene oppimaan uutta, eikä hallitse omia reaktioitaan tai käyttäytymistään. Lapsilla aivojen stressiä säätelevät osat ovat vielä kehittymässä ja lapsi tarvitsee aikuiselta ohjausta omien tunteidensa läpikäymiseen ja hyvinvoinnin palauttamiseen, jotta lapsi voi toimia myönteisesti.
Kuormittumisessa voi olla kyse isoista tai pienistä asioista, jotka usein ovat hyvin yksilöllisiä. Stressiä tuottavat yleisesti mm. tavallisen päivän kulkuun tulleet muutokset tai se, että lapsi ei ymmärrä, mitä häneltä missäkin asiassa odotetaan. Kuormitusta aiheuttavat lapselle myös aistien yli- ja aliherkkyydet, sekä vaikeudet hahmottaa syy- ja seuraussuhteita. Myös esimerkiksi sosiaaliset tilanteet, voivat olla myönteisyydestään huolimatta stressaavia.
Kuormituksen säätely on lapsen hyvinvoinnin tukemista
Jatkuva kuormitus on lapselle terveysriski ja voi säätelemättömänä vaurioittaa lapsen stressinsäätelyjärjestelmää. Stressitermostaatti voi yksinkertaisesti mennä rikki. Sen sijaan, että keho ”laittaisi lämmöt pois päältä”, se posottaakin kortisolia kehoon lakkaamatta, jolloin lapsi voi joutua toksisen, haitallisen stressin alaiseksi ja jatkuvaan taistele- ja pakene tilaan, jolloin sekä oppiminen, yhteistyö, että lapsen minäkuva ja usko omiin vahvuuksiin kärsivät. Onneksi me lapsen elämässä mukana aikuiset voimme pysäyttää tämän negatiivisen kierteen.
Kuormituksen paremmalla tunnistamisella, sen vaikutuksiin tutustumisella sekä sen säätelyä opettelemalla on lähtemättömät positiiviset vaikutukset lapsen hyvinvoinvoinnille ja positiiviselle tulevaisuudelle.
Myös aikuiselle on suuri hyöty siitä, kun hän oppii tuntemaan, mikä on kunkin lapsen yksilöllinen tapa kuormittua, mitkä asiat vaikeuttavat tämän toimintakykyä ja miten hän siitä viestittää. Tällöin aikuinen voi tarjota lapselle sopivia keinoja palautua. Näin myös kadotettu toimintakyky palautuu. Parhaimmillaan vältytään lapsen jumilta, räjähdykseltä, riidalta, samoin aikuisen syyllistymiseltä, riittämättömyyden tunteilta sekä neuvottomuudelta. Kun aikuinen tunnistaa lapsen kuormitustekijät ja osaa rakentaa arkea näiden mukaan, hän auttaa parhaalla mahdollisella tavalla myös lasta onnistumaan arjessaan. On meidän jokaisen aikuisen vastuulla oppia ymmärtämään miten stressitermostaatti toimii, miten sitä säädetään ja miten siitä pidetään huolta. Näin me myös viestimme lapselle, että tämä on ihana, ainutlaatuinen ja rakkauden arvoinen omana erityisenä itsenään.
Tukea ja vinkkejä kuormituksen säätelyyn löydät mm. www.erityisvoimia.fi sivustolta.
Blogitekstin kirjoittaja on valmentaja ja tunnekouluttaja Riikka Seppälä, joka on www.erityisvoimia.fi -sivuston perustaja. Sivustolla on tietoa, työkaluja ja vinkkejä lapsen kuormituksen säätelyyn, vertaisten tarinoita sekä vanhemman oma voimavarapankki.
Kamu-päiväkodissa lapsen kuormituksen vähentämiseksi pyrimme
- tutustumaan hyvin lapseen ja hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa niin muiden lasten kuin aikuisten kanssa
- luomaan turvallisen, hyväksyvän ja lapsen yksilölliset vahvuudet ja tarpeet huomioivan oppimisympäristön
- luomaan lapsen vanhempiin mutkattoman keskusteluyhteyden, jotta voimme yhdessä jutella lapsen asioista, olla tietoisia, minkälaista lapsen elämä on niin kotona kuin päiväkodissa ja yhdessä pohtia sopivia toimintatapoja päiväkotipäivän eri tilanteisiin
- luomaan toimivat rakenteet, jolla voidaan vähentää lasten kuormittumista, esim:
- henkilökunnalla on selkeät sävelet siitä, kuka tekee ja mitä
- päivän tapahtumat toistuvat rutiininomaisesti, jotta lapsi pystyy ennakoimaan, mitä tapahtuu seuraavaksi,
- ihmissuhteet ovat mahdollisimman pysyviä, jotta lapset ja aikuiset tuntevat toisensa ja osaavat mm. ennakoida toistensa käytöstä
- lapsiryhmä ei ole liian iso
